Karhunkaatajan kennel
Karhunkaatajan kennel


Kennel.fi

PIISIN VAHI-KOEURAN ALKU JA LOPPU

Piisin VAHI-koeura alkoi 14.6.2007 ja päättyi 4.7.2007. Uran ajalle mahtui kolme koetta. Koira saa osallistua VAHI-kokeeseen, kunnes sillä on kaksi hyväksyttyä suoritusta. Kahden hyväksytyn VAHI-kokeen ja hyväksytyn Hirvikoirien jäljestämiskokeen suorituksen jälkeen voi anoa FIN KVA-J arvoa.

Koska koemuoto on vielä uusi, selostan aluksi hiukan, mistä VAHI-kokeessa oikein on kysymys.

Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestyskoe VAHI on vuonna 2007 tullut uusi koemuoto ja ensimmäiset kokeet on järjestetty kesällä 2007. Kokeen tavoitteena on selvittää koiran ja ohjaajan kyky seurata vahingoittuneen riistaeläimen jälkiä. Osallistuville koirille ei ole roturajoitusta. Ohjaajalla tulee olla metsästyskortti ja voimassa oleva ampumakoe.

Jäljen pituus on 1,5 – 2 km. Jäljet tehdään lumettomalle maalle ja mielellään riistarikkaaseen maastoon. Tuomari arvostelee jäljen alkuosan eli avomerkatun osuuden (noin puolet jäljestä). Loppuosuus jätetään merkitsemättä ja sen ohjaaja ja koira taivaltavat kahdestaan. Jälki veretetään naudan tai hirvieläimen verellä kostutetulla sienellä, käytettävä verimäärä on 1/3 litraa. Ikää jäljellä on oltava vähintään 18 tuntia.

Koira ja ohjaaja tuodaan tielle, jolta jälki lähtee metsään päin. Jälki lähtee jostain kohtaa krepein merkityltä 100 metrin matkalta, noin 5 metriä tielinjalta kohtisuoraan poispäin. Jäljen alkukohtaa ei ole merkitty, vaan avomerkit alkavat myöhemmin. Koiran ja ohjaajan täytyy omatoimisesti löytää jälki, minkä jälkeen koiran on aloitettava itsenäinen jäljestäminen.

Jäljessä on kaksi kulmaa sekä kaksi katkokulmaa, joista tuomari arvostelee ensimmäiset sekä viisi haavoitetun riistaeläimen makuupaikkaa jäljen suorilla osuuksilla (makuupaikalta rikotaan pinta n. 30 cm x 30 cm alueelta), joista tuomari arvostelee 2-3. Jäljen loppuosuuden makauksille jätetään merkkikapulat (2 x 2 x 10 cm), jotka ohjaaja tuo metsästä pois ja luovuttaa toimitsijalle. Koiran täytyy merkitä vähintään yksi makaus, eli ellei selkeää makauksen merkkaamista ole tuomarin aikana, niin vähintään yksi kapula on tuotava loppujäljeltä. Kaatona käytetään hirvieläimen sorkkaa. Kaadon löytäminen on edellytys hyväksytylle suoritukselle.

Aikaa jäljen selvittämiseen on tunti.

Ensimmäinen Piisin ja Matin koekäynti tapahtui .6.2007. Alun perin Matin ajatuksena oli lähteä kokeeseen Raikun kanssa, mutta Raiku oli törmännyt Kanadan matkallaan piikkisikaan. Kanadalaisen eläinlääkärin Raikulle tekemistä toimenpiteistä tai annetusta lääkityksestä ei ollut mitään tietoa, mutta maalaisjärjellä päättelimme, että koira oli nukutettu ennen kuin pari-kolmekymmentä piikkiä oli nyhdetty pihdeillä sen suusta. Vuoden alusta voimaan tulleen doping-säännöstön mukaan nukutuksessa ja useissa lääkkeissä varoaika on 28 vrk eikä ollut järkevää vielä Raikua kokeeseen ”dopattuna”.

Piisin ensimmäinen koe meni heti alusta pieleen. Matti tarkasti ensin lähtöalueen ilman koiraa ja huomasi siellä pari kreppiä. Piisi haistoi todennäköisesti jäniksen jälkiä kreppien tuntumassa ja Matti laittoi koiran jäljelle tarkistamatta sen kanssa koko lähtöaluetta.

Kohta Piisin into hiipui, vaikka jälkeä merkitseviä kreppejä näkyikin. Parin sadan metrin jälkeen tuomarit totesivat, että koe keskeytetään. Parivaljakko ei missään vaiheessa ollut edes lähellä jälkeä. Krepit olivat joko vuoden takaisia MEJÄ-kokeen merkkejä tai jonkun tekemän harjoitusjäljen merkkejä. Oikea jälkikin löytyi paluumatkalla ja se olisi kiinnostanut koiraakin.

Yhtä kokemusta rikkaampina Piisi ja Matti suuntasivat VAHI-kokeeseen Valkealan Inkerilään 27.6.2007. Lähes vuorokauden ajoittain kovanakin tullut sade oli liottanut jälkeä ja tehnyt maaston varsin märäksi. Etukäteen Matti arveli, että sade olisi tehnyt jäljestyksen erittäin vaikeaksi, mutta jälki haisi yllättävän hyvin Piisin nenään. Tuomarina kokeessa toimi Kati Huovila.

Seuraavassa on tiivistetysti kerrottu koirakohtaisen koepöytäkirjan sisältö:

Jälki oli tehty 26.6.2007 klo 21.00. Koe alkoi 27.6. klo 20.15 ja päättyi 21.08.
Sääolosuhteet: vesisade, kohtalainen tuuli, lämpötila +11 astetta.

Arvosteltavat kohdat (asteikko: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, hylätty)
lähtö: erinomainen
jäljestämishalukkuus: hyvä
jäljestämisvarmuus: hyvä
työskentelyn etenevyys: hyvä
kulmauksien, makauksien ja katkojen selvittämiskyky: hyvä
kaato: löytyi

Kokeen kulku:
Piisi merkitsee alun. Koko alueen tarkistuksen jälkeen aloittaa reippaan, pääosin ilmavainulla etenevän työskentelyn. Piisi aaltoilee välillä jäljen päällä, jolloin ohjaaja joskus kehotti, muutoin itsenäistä jäljestystä. Kaikki makaukset erinomaisesti merkaten, kulma hyvin, katkolla veretyksen alkuun. Jälkipari löysi kaadon, mutta ei makauskapuloita.

Kokonaissuoritus: hyväksytty

Kolmannen ja siis viimeisen kokeen Piisi ja Matti suorittivat 4.7.2007 Kannusjärvellä. Kokeen järjestäjinä olivat Kannusjärven metsästysseura ja SMJ eli Suomen Metsästysjäljestäjät.

Sää oli vaihteeksi todella aurinkoinen lämmin eikä voinut ainakaan väittää, että sade olisi huuhtonut veret pois. Riistarikas maasto koitui Harmaaraidan Eetun ja Sten Rosqvistin kohtaloksi. Aluksi erinomaisen varmasti alkanut jäljestys päättyi, kun hirven tuoksu houkutteli Eetun asteittain pois jäljeltä sen loppuosalla. Matkaa kaadolle olisi ollut vain muutama sata metriä, mutta Eetu ei sitä löytänyt. Sten keskeytti kokeen, kun koiraa kiinnosti verijäljen sijaan vain elävän hirven haju.

Jostain syystä Piisi oli nyt huomattavasti vaisumman oloinen jäljellä, kuin viikkoa aikaisemmin. Vaikka lähtö olikin erinomainen, niin Piisillä oli koko ajan vaikeuksia. Ehkä reilukin sade ainakin Piisillä helpottaa verijäljen seuraamista haihduttavaan ja kuivattavaan auringonpaisteeseen verrattuna. Tai ehkä Piisi oli jo iltayhdeksän tienoilla purkanut suurimman energiansa pentukoirien kanssa juoksenteluun.

Tahmeasta jäljestyksestä huolimatta parivaljakko selvitti kuitenkin jäljen alkuosan tyydyttävästi, toi kapulan loppujäljeltä ja löysi kaadon 46 minuutissa ja koesuoritus hyväksyttiin.

Piisin koeura päättyi siis kolmanteen kokeeseen. Seuraavat Karhunkaatajan kennelin VAHI-kokeeseen osallistujat ovat Raiku ja Roope (eli JiiPeen Tupu). Roope on jo kerran osallistunutkin kokeeseen, silloin hirven haju veti sen pois jäljeltä ja into jälkeen loppui sillä kertaa kuin seinään. Riista tulee varmasti aiheuttamaan useimmille hirvikoirille jatkossakin vaikeuksia VAHI-kokeessa. Käytännön jäljestystilanneissa haavakosta erittyvä adrenaliini ja eläimen oma haju helpottanevat kuitenkin niiden työtä.

Tämä sivusto on rakennettu Kennel.fi -kotisivujärjestelmällä.

Kaakon Nettipalvelu Oy